Tietietoa

Tiedot vuodelta 2016 ellei toisin merkitty.

 

Tiet ja kadut

Maantieverkolla on

  • Moottoriteitä 881km ja moottoriliikenneteitä 102 km
  • Kevyen liikenteen väyliä 5316 km

Maanteistä 65% on päällystetty ja 16% valaistu.

Tieliikenne

Tieliikenne on kilometrisuoritteena mitattuna hallitseva liikennemuoto maitse tapahtuvassa henkilöliikenteessä. Tästä liikenteestä valtaosa on henkilöautoilua. Henkilöliikenteen kilometrisuoritteessa ei ole mukana kävelyä ja pyöräilyä. Sen osuus suoritteesta on vähäinen, sillä kävellen ja pyöräillen tehdyt matkat ovat yleensä kilometreissä mitattuna lyhyitä.

Lukumääräisesti tarkasteltuna matkat jakautuvat eri kulkumuotojen välillä kilometripohjaista suoritetta tasaisemmin. Kulkumuotojen jakauma eroaa kaupunkialueiden ja muiden alueiden välillä huomattavasti.

Liikennejärjestelmä ja yhdyskuntarakenne vaikuttavat liikkumisen tarpeeseen ja kulkumuodon valintaan. Liikennettä kehitettäessä on hyvä huolehtia, että liikkumisen tarvetta ei kasvateta tarpeettomasti ja että ihmisille tarjotaan mahdollisuus valita kestävä liikkumisen muoto.

Tieliikenteen osuus tavarakuljetuksien suoritteesta on 67%. Tiestö muodostaa pohjan elinkeinoelämämme toiminnalle ja on tärkeä osa Suomen kilpailukyvyn ylläpitämistä.

Teiden rahoitus

Liikenteen määrä ja tienpidon ympäristö-, turvallisuus ja muut vaatimukset ovat kasvaneet jatkuvasti. Samaan aikaan tienpidon ja investointien rahoitus on ollut pitkään aikaa alimitoitettua, mikä on johtanut väyläinfrastruktuurin 1,2 miljardin euron korjausvelkaan.

Korjausvelan vähentämiseen on vuosille 2016-2019 myönnetty 600 miljoonaa euroa, minkä ansiosta velan kasvu on viimein saatu pysäytettyä. Tästä rahoituksesta 325 miljoonaa euroa kohdistuu teiden korjausvelan vähentämiseen. Lisäksi vuosina 2017-2019 kehittämishankkeista siirretään perusväylänpitoon lisärahoitusta yhteensä 364 miljoona euroa, josta 233 miljoonaa euroa käytetään tienpitoon. Nämä rahoituspaketit näkyvät allaolevassa taulukossa lisääntyneenä perustienpidon rahoituksena.

Tulevina vuosina on tärkeätä huolehtia, että

  • Perustienpidon rahoituspohja säilyy vakaana
  • Korjausvelkaa vähennetään
  • Tiestöön investoidaan pitkäjänteisesti

 

Yksityistiet

Yksityisteitä on noin 350 000 km, joista noin 90 000 km palvelee vakituista asutusta

Yksityisteiden valtionavustuksen määrä on vaihdellut huomattavasti vuosien varrella. Tällä hetkellä valtaosa avustuksesta koostuu kehittämishankkeista perusväylänpitoon vuosien siirretystä lisärahoituksesta, jota on myönnetty määräajalle 2017-2019.

Tiestön kehittämisestä siirretty lisärahoitus ei ole kestävä tapa järjestää rahoitusta. Rahoituksen määrä tulee nostaa vähintään 20 miljoonaan euroon per vuosi, jotta voimme taata yksityisteiden toimivuuden ja turvallisuuden.

Yksityisteiden hyvä kunto on kaikkien etu, sillä huonokuntoiset tiet vaikeuttavat elinkeinoelämän toimintaa ja aiheuttavat yhteiskunnallisia tappioita esimerkiksi lisääntyneiden omaisuusvahinkojen muodossa.

 

 

Mitä tiestön kehittäminen maksaa?

Rakentaminen, esimerkiksi

  • moottoritie 2–6 M€/km
  • moottoritie kaupunkioloissa noin 15 M€/km
  • 2-kaistainen valtatie 1–2 M€/km
  • kevyen liikenteen väylä 0,05–0,15 M€/km
  • eritasoliittymä 2–20 M€
  • tasoliittymä 0,1–0,2 M€

Korjaaminen

  • Valtatien rakenteen korjaus 0,5–1 M€/km
  • Muun päällystetyn tien korjaus 0,3-0,7 M€/km
  • Soratien kelirikkokorjaus 0,06 M€/km
  • Sillan peruskorjaus 300–600 €/m2
  • Päällysteen uusiminen 0,02–0,12 M€/km

Lisäksi rakentaminen ja korjaaminen edellyttää suunnittelua, jonka kustannuksia ei ole sisällytetty näihin arvioihin.

 

Liikenneturvallisuus

Liikenneturvallisuus on kehittynyt jo pitkään positiiviseen suuntaan. Valtioneuvoston periaatepäätöksen nollavision mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä. EU:n yhteisenä tavoitteena on puolittaa liikennekuolemien määrä vuoden 2010 tasosta (Suomessa 272 kuollutta) vuoteen 2020 mennessä. Tähänastisen kehityksen perusteella näyttää epätodennäköiseltä, että tavoite saavutetaan.

Eniten liikennekuolemia tapahtuu kohtaamisonnettomuuksissa ja tieltä suistumisissa.

Turvallisuustavoitteen saavuttaminen vaatii määrätietoisia toimia liikenneympäristön toimivuuden ja turvallisuuden parantamiseksi ja liikennekulttuurin muuttamiseksi turvallisuutta arvostavaksi.

Tarvittavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi keskikaiteiden rakentaminen ja ajosuuntien erottelu, erityisesti korkean nopeusrajoituksen ja suuren liikennemäärän teillä, sekä tieympäristön pehmentäminen. Taajama-alueilla sekä tiheän tienvarsiasutuksen teillä tärkeätä on liittymien parantaminen, nopeusrajoituksien sekä liikenneympäristön sovittaminen alueen luonteeseen sekä vilkasliikenteisten teiden liikenneympäristön ennakoitavuuden parantaminen. Tasoristeysten turvallisuutta tulisi parantaa ja niiden määrää vähentää entisestään.

Tienkäyttäjäryhmistä erityisen huolen aiheina ovat nuoret ja iäkkäät kuljettajat sekä suojattomimmat tienkäyttäjät eli jalan, pyörällä tai mopolla liikkuvat

 

 

 

 

Liittyvät henkilöt