| TIE- JA KATUVERKKO Yleiset tiet  Yleiset tiet ovat teitä, jotka on luovutettu yleiseen tieliikenteeseen ja joiden ylläpitämisestä huolehditaan julkisena tehtävänä. Yleisistä teistä vastaa Tiehallinto, jolla on hoidettavanaan pääoma-arvoltaan noin 15 miljardin euron arvoinen tieverkko.Vuoden 2005 alussa yleisiä teitä oli 79 150 km, joista päällystettyjä 64 %. Yleiset tiet voidaan jakaa eri tavoin, esimerkiksi valtateihin, kantateihin ja muihin maanteihin. Valtatiet palvelevat tärkeiden asutus- ja liikennekeskusten välistä kaukoliikennettä ja toimivat liikenteen pääasiallisina kokoojateinä. Kantatiet täydentävät valtatieverkkoa ja niillä on tärkeä merkitys liikenteen kokoojateinä. Toiminnallisen luokituksen mukaan yleiset tiet jaetaan valtateihin, kantateihin, seututeihin, kokoojateihin ja yhdysteihin. Tällä jaotuksella tieverkko jakautuu seuraavasti (1.1.2005) - Valtatiet 8 572 km - Kantatiet 4 696 km - Seututiet 13 480 km - Yhdystiet 51 420 km Em. lukuihin sisältyvät moottoritiet, joita on 653 km sekä moottoriliikennetiet (146 km). Kevyen liikenteen väyliä on yleisten teiden varrella 4 730 km, siltoja 14 200 kpl ja lauttapaikkoja 49 kpl. Yleisen tieverkon laajuus on likimain riittävä ja alueellinen kattavuus kohtalaisen hyvä. Puutteita on lähinnä teiden teknisessä tasossa erityisesti alemmalla tieverkon osalla ja 1960- luvulla rakennetuilla moniongelmaisilla pääteillä, sekä eräiltä osin kapasiteetissa. Yhdyskuntarakenteen kehittyminen ja kansainvälinen liikenne aiheuttavat tiestön kehittämiselle uusia vaatimuksia. Tarkempia tietoja yleisistä teistä ja tienpidosta saa Tiehallinnosta ja tämän sivuston kohdasta Auto ja Tieforum. Kadut Kuntien hoidossa olevia katuja on kaikkiaan noin 26 000 km. Niistä vastaa omalta osaltaan kukin kunta. Tarkempia tietoja kaduista saa siis asianomaisesta kunnasta tai Suomen Kuntaliitosta. Yksityistiet Yksityistiet – tiestömme hiussuonisto  Yksityistiet muodostavat tieverkkomme eräänlaisen hiussuoniston. Yksityisteiden määrä on arviolta 350 000 km. Jos kaikki tiemme ja katumme laitettaisiin jonoon yhteen jonoon, niin neljästä kilometristä kolme olisi yksityisiä teitä.Pysyvän asutuksen käyttämiä yksityisteitä on noin 100 000 km. Yksityisteiden varressa maaseudulla asuu puoli miljoonaa suomalaista. Lisäksi yllättävän moni kaupunkien ja taajamien asemakaava-alueen omakotikin on katumaisen yksityistien varrella. Valtaosa maamme lähes 400 000 kesämökistä on yksityisteiden varressa tai vaikutuspiirissä. Peruselinkeinoelämälle teittemme hiussuonisto on elintärkeä. Esimerkiksi puutavarasta reippaasti yli 90 % lähtee yksityistien varrelta - kuorma-autolla joko suoraan tehtaaseen tai rautatien tai uittoväylän varteen. Maidonkuljetus on toinen tärkeä kuljetuslaji, joka aivan säännöllisesti ja ympärivuotisesti käyttää yksityisiä teitä. Unohtaa ei sovi myös muuta elintarviketeollisuutta, koululaiskuljetuksia, kirjastoautoja, palo- ja pelastusajoneuvoja jne. Teiden rakenteellisen kunnon kannalta merkittävät työt – höyläys ja suolaus, ojien perkuu, rumpujen kunnostus, murskeen ja soran ajo – tuppaavat kalliimpina jäämään rahan puutteen takia tekemättä. Teiden kunto onkin laskenut huolestuttavan nopeasti. Enimmillään valtionapu oli yli 30 milj. euroa, nyt noin 14 milj. euroa. Määräraha on riittää vain siltojen ja teiden perusparantamisen tukemiseen, ei vuosittaiseen kunnossapitoon. Valtionavustuksen yleisenä ehtona on, että tiellä on pysyvää asutusta tai huomattavasti läpiajoliikennettä. Tällaisia teitä löytyy yli 50 000 km. Kuntien antama yksityistieavustus vaihtelee kunnittain suuresti. > Lue lisää |
|
|
|