Transport Research Finland pidettiin ensimmäistä kertaa
Ensimmäinen suomalaista korkeakouluissa tehtävää väylätutkimusta esitellyt konferenssi pidettiin Tamperetalossa 1.6.2016. Tapahtuma syntyi tarpeesta saada alalla tehtävää huippututkimusta laajalti esille yleisölle, joka ei osaa sitä alan journaaleista ja tutkimusseminaareista etsiä.
Alan tutkimuksen rahoitus on ollut niukkaa, mutta se ei ole suinkaan vaikuttanut tutkimuksen laatuun. Ehdotus seminaarista sai innostuneen vastaanoton ministeriössä ja liikennevirastossa ja RIL lupasi tapahtumalle upeat puitteet sekä järjestelyt WBC-konferenssin kainalossa. Tilaisuus keräsi paikalle satakunta kuulijaa, joista osa oli ilahduttavasti WBC-konferenssin kansainvälisiä osallistujia.
Seminaarin avasi Tekesin digitalisaatiosta vastaava johtaja Pekka Sivonen, joka maalasi kuvan digitaalisesta tulevaisuudesta, joka on jo täällä. Seminaari sisälsi kattavan otoksen eri korkeakoulujen esityksiä erilaisista väylätutkimuksen aiheista. Seminaariin tuli paljon ehdotuksia, mutta tällä kertaa rajasimme ulkopuolelle puhtaasti liikkumiseen ja liikenteeseen liittyvät esitykset. Tutkijat ja professorit olivat tehneet hienoja, yleistajuisia esityksiä vaikeista ja teknisistäkin aiheista.
Päivän aikana käytiin läpi asfaltti- ja rakennetutkimusta, CPTU-kairausta, koneohjausta, laserkeilausta, tievalaistusta, teräsrakenteita ja kokonaisvaltaista näkemystä arvioinnissa. Esitysten välillä käytiin välillä vilkastakin keskustelua.
Muut miettivät asfaltin kierrätystä ensimmäistä kertaa ja Suomessa ongelmana on, miten se saadaan kierrätettyä kolmannen kerran.
Se mitä me pidämme täällä low-techinä, olisi muualla "high-techiä"
Päivän anti varmisti sen, että suomalaisesta tutkimusosaamisesta ja tuloksista olisi taatusti myös vientituotteeksi.
Päivän päätti paneeli, jossa keskusteltiin tutkimuksesta laajemminkin. Paneeliin osallistuivat Infra ry:n Paavo Syrjö, Milko Tietäväinen Tampereen kaupungilta, Kaisa Väänänen Suomen Akatemiasta ja Sinikka Hartonen Liikennevirastosta. Panelistit korostivat, että digitalisaatio on hyvä työkalu, mutta siitä huolimatta myös esimerkiksi päällystetutkimusta ja muutakin "hardcore" tutkimusta tarvitaan. Digitalisaatio ei yksin riitä vaan myös konkreettisia rakenteita, ilmiöitä ja ihmisiä pitää ymmärtää.
Akatemian edustaja oli kysynyt ennen tapahtumaan tulemistaan, kuinka monta alan tutkimusta on Akatemiassa käynnissä. Tulos oli se minkä alalla jo tiedämmekin. Yksi tutkimus on päättynyt ja yksi on käynnissä! Toivotaan parempaa huomista. Ainakin seminaarin esitykset olivat vakuuttaneet Akatemian edustajan.
Seminaarille on suunniteltu jo nyt jatkoa. Tavoitteena on, että näemme mahdollisesti jälleen kahden vuoden kuluttua.