LVM:n tulevaisuuskatsaus nostaa jälleen käyttömaksut ja maantieverkon yhtiöittämisen esille

Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaissut tänään tulevaisuuskatsauksensa. Katsauksessa todetaan, että väyläverkon rahoitus, päästövähennykset ja liikenne- ja viestintäverkkojen kattavuus ovat 2020 –luvun suurimmat liikenne- ja viestintäpolitiikan haasteet.

Katsauksen mukaan nykyisen väyläverkon kunnostaminen ja uusien väylien rakentaminen edellyttävät tulevaisuudessa merkittäviä lisäpanostuksia. LVM ja Liikennevirasto ovat selvittäneet, että liikennehankkeiden rahoitustarve on seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa 60 miljardia euroa. Tähän lukuun sisältyvät niin Tallinnan tunneli kuin Jäämerenratakin. Kun vuosittainen valtion budjetissa osoitettu liikenneinvestointien rahoitus on ollut keskimäärin noin 450 miljoonaa euroa, tulevaisuuden liikennehankkeiden toteuttaminen kestäisi nykyisillä kehyksillä yli 130 vuotta.

 Väyläverkossa on 2,5 miljardin euron suuruinen korjausvelka, jota on selvityksen mukaan vähennettävä. Perusväylänpidon määrärahataso vaikuttaa suoraan korjausvelan määrään. Tarpeet kuitenkin kasvavat koko ajan. Esimerkiksi kuluvana keväänä lämpöaalto on aiheuttanut 20 vuoteen vaikeimman kelirikon maanteille koko maassa. Sorateiden painorajoitusten määrä kasvaa jo nyt nykyisestä noin 4 000 soratiekilometristä. Perusväylänpitoon tuo jatkossa merkittävää helpotusta, mikäli parlamentaarisen ryhmän yksimielinen esitys vuosittaisesta 300 miljoonan euron tasokorotuksesta toteutuu seuraavalla hallituskaudella. Se tarkoittaisi käytännössä 1,3 miljardin euron vuosittaista määrärahaa perusväylänpitoon, mikä olisi 10 prosentin korotus LVM:n pääluokkaan. Muussa tapauksessa korjausvelka jatkaa kasvuaan ja edessä voi olla valtion maantie- ja rataverkon laajuuden supistaminen.

Ratkaisuksi rahoitus vajeeseen selvityksessä esitetään liikenneverkon kehittämisen rahoitustasoa nostettavaksi ja budjettikäytäntöjen muuttamista joustavammiksi. Yksityisen sektorin mahdollisuuksia toteuttaa liikenneverkon kehittämishankkeita on aktiivisesti edistettävä. Tavoitteena on, että hankeyhtiöt toteuttaisivat suuria liikenneverkon kehittämishankkeita.

Selvityksen mukaan seuraavalla hallituskaudella tuleekin selvitettäväksi alueellisen tai valtakunnallisen tiemaksujärjestelmän käyttöönotto. Käyttömaksuilla katettaisiin vähintään osa liikenneverkon investointikustannuksista ja samalla saadaan aikaan ympäristöhyötyjä. Selvityksessä vilautetaan jälleen myös mahdollisuutta siirtää koko maantieverkko valtionyhtiön vastuulle.  Yhtiöittäminen edellyttäisi käyttömaksuja koko maantieverkolla, jotta valtionyhtiölle taataan tulovirta tieverkon kunnossapitoon ja kehittämiseen.

 

Tulevaisuuskatsaus kokonaisuudessaan verkossa:

http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/160895

Jaa sosiaalisessa mediassa

Liittyvät henkilöt