Väylät & Liikenne –tapahtuman ensimmäinen seminaaripäivä huipentui puolueiden nuorisojärjestöjen paneelikeskusteluun – kaikki nuorisojärjestöt kokivat tiestön merkitykselliseksi yhteiskunnalle

Puolueiden nuorisojärjestöjen paneelikeskustelun aiheina olivat muun muassa teiden merkitys, puolueiden liikennepoliittiset linjaukset ja liikennejärjestelmän kehittäminen. Puolueet näkivät tiestön olevan tärkeä suomalaiselle yhteiskunnalle. Tulevaisuuden heikko talousnäkymä koettiin haasteena tiestön resursoinnin kannalta.

Väylät & Liikenne –tapahtuman ensimmäinen seminaaripäivä huipentui puolueiden nuorisojärjestöjen paneelikeskusteluun. Mukana paneelissa olivat Ida Leino (kok.), Kimi Uosukainen (sd.), Maija Kranni (vihr.), Aleksi Sandroos (kesk.) ja Joakim Vigelius (ps.).

Paneelissa kysyttiin teiden merkityksestä suomalaiselle yhteiskunnalle. Puheenvuoroissa kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että tiet ovat merkityksellisiä ja niiden on oltava hyvässä kunnossa, jotta ihmiset ja tavarat voivat liikkua. Esimerkiksi suuria teollisia hankkeita ei voida tehdä, jos tiet eivät ovat hyväkuntoisia.

- Elinkeinoelämä tarvitsee teitä, koska niillä liikkuvat ihmiset, tavarat ja tuotteet. On tärkeää, että tiet ovat kunnossa ja niihin panostetaan, Ida Leino (kok.) mainitsee.

Esille nousi myös teiden suuri korjausvelka, jonka toivottiin taittuvan viimeistään 2030-luvulla.

- Vakaa tavoite on, että tiestön korjausvelka saataisiin kurottua 2030-luvulla. Se on kunnianhimoinen tavoite, joka vaatii pitkää peliä ja eri intressien yhteensovittamista, kuten ilmastonäkökulman huomioimista, Kimi Uosukainen (sd.) toteaa.

Liikennejärjestelmästä keskusteltaessa puolueiden nuorisojärjestöt alleviivasivat, että liikkumisessa pitäisi ottaa käyttöön monipuolisesti sen eri muodot.

- Liikkumismuotojen kirjon pitäisi olla mahdollisimman laaja, jotta liikkuminen palvelee tavallista kansalaista. Se pitää sisällään yksityisautoilun, raideliikenteen ja julkisen liikenteen, Joakim Vigelius (ps.) muistuttaa.

Liikennejärjestelmän tulevaisuudesta puhuttaessa esille nousi se, että on tärkeää katso tulevia investointeja pidemmällä tähtäimellä. Lisäksi liikenteen päästöjen vähentäminen ja vihreä siirtymä nähtiin osana tulevaisuuden liikennepolitiikkaa.

- Vihreiden näkökulmasta ekologinen liikkuminen on välttämätöntä ja olemme sitoutuneet puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Päästöjen vähentäminen on kuitenkin tehtävä sosiaalisesti oikeudenmukaisesti, Maija Kranni (vihr.) korostaa.

Tulevaisuuden haasteeksi koettiin teihin osoitettu rahoitus, sillä talousnäkymät ovat heikot.

- Valitettavaa on, että kaikkeen ei tule rahat riittämään tulevalla hallituskaudella. Keskustanuorten prioriteetteina ovat turvallisuus, sote ja koulutus, mutta hyvin samalla prioriteettilistalla on myös tiestö, Aleksi Sandroos (kesk.) kommentoi.

Panelistien puheenvuoroissa toistui maininta siitä, että tulevalla hallituskaudella on mietittävä tarkasti, mihin rahat resursoidaan. Panostukset tiestöön nähtiin kuitenkin useammassa puheenvuorossa tärkeänä osa-alueena koulutuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon rinnalla.

Keskustelussa todettiin myös, että toimiva liikennejärjestelmä maksaa itsensä takaisin. Myös rahoitusmallit nousivat yhdeksi puheenaiheeksi.

- Rahoituksessa pitää olla avoin ja miettiä erilaisia rahoitusmalleja. On myös mietittävä, miten elinkeinoelämä ja institutionaaliset sijoittajat saadaan mukaan talkoisiin, Kimi Uosukainen (sd.) täydentää.

Jaa sosiaalisessa mediassa