Tietietoa

Tiedot vuodelta 2020 ellei toisin merkitty.

Tiet ja kadut

Maantieverkolla on

  • Moottoriteitä 933 km ja moottoriliikenneteitä 136 km
  • Maanteistä 65% on päällystetty ja 17% valaistu.

Tieliikenne

Tieliikenne on kilometrisuoritteena mitattuna hallitseva liikennemuoto maitse tapahtuvassa henkilöliikenteessä. Tästä liikenteestä valtaosa on henkilöautoilua. Henkilöliikenteen kilometrisuoritteessa ei ole mukana kävelyä ja pyöräilyä. Sen osuus suoritteesta on vähäinen, sillä kävellen ja pyöräillen tehdyt matkat ovat yleensä kilometreissä mitattuna lyhyitä.

Lukumääräisesti tarkasteltuna matkat jakautuvat eri kulkumuotojen välillä kilometripohjaista suoritetta tasaisemmin. Kulkumuotojen jakauma eroaa kaupunkialueiden ja muiden alueiden välillä huomattavasti.

Tieliikenteen osuus tavarakuljetuksien suoritteesta on 69%. Tiestö muodostaa pohjan elinkeinoelämämme toiminnalle ja on tärkeä osa Suomen kilpailukyvyn ylläpitämistä.

Teiden rahoitus

Liikenteen määrä ja tienpidon ympäristö-, turvallisuus ja muut vaatimukset ovat kasvaneet jatkuvasti. Samaan aikaan tienpidon ja investointien rahoitus on ollut pitkään aikaa alimitoitettua, mikä on johtanut väyläinfrastruktuurin 2,8 miljardin euron korjausvelkaan, josta tiestön osuus on noin puolet. 

Korjausvelan vähentämiseen oli vuosille 2016-2019 myönnetty 600 miljoonaa euroa, minkä ansiosta velan kasvu saatiin pysäytettyä. Tästä rahoituksesta 325 miljoonaa euroa kohdistuu teiden korjausvelan vähentämiseen. Lisäksi vuosina 2017-2019 kehittämishankkeista siirretään perusväylänpitoon lisärahoitusta yhteensä 364 miljoona euroa, josta 233 miljoonaa euroa käytetään tienpitoon.  Ohjelman jälkeen korjausvelka on jatkanut kasvua.

Tulevina vuosina on tärkeätä huolehtia, että

  • Perustienpidon rahoituspohja säilyy vakaana
  • Alempiasteisen tieverkon ei anneta rapautua. 
  • Korjausvelkaa vähennetään
  • Tiestöön investoidaan pitkäjänteisesti

Yksityistiet

Yksityisteitä on noin 370 000 km, joista noin 90 000 km palvelee vakituista asutusta.

Yksityisteiden hyvä kunto on kaikkien etu, sillä huonokuntoiset tiet vaikeuttavat maaseudun elinkeinojen harjoittamista sekä heikentävät asumisviihtyvyyttä.
Pääosa kunnista avustaa niiden yksityisteiden kunnossapitoa, joiden varrella on pysyvää asutusta.

Perusparannuksiin valtio myöntää avustusta kahdesta eri lähteestä. Riittävällä ja vakaalla tukipolittikalla saadaan turvattua yksityistieverkoston kunto ja sitä kautta parannettua Suomen huoltovarmuutta.

 

Liikenneturvallisuus

Liikenneturvallisuus on kehittynyt jo pitkään positiiviseen suuntaan. Valtioneuvoston periaatepäätöksen nollavision mukaan kenenkään ei tarvitse kuolla eikä loukkaantua vakavasti liikenteessä.

Eniten liikennekuolemia tapahtuu kohtaamisonnettomuuksissa ja tieltä suistumisissa.

Turvallisuustavoitteen saavuttaminen vaatii määrätietoisia toimia liikenneympäristön toimivuuden ja turvallisuuden parantamiseksi ja liikennekulttuurin muuttamiseksi turvallisuutta arvostavaksi.

Tarvittavia toimenpiteitä ovat esimerkiksi keskikaiteiden rakentaminen ja ajosuuntien erottelu, erityisesti korkean nopeusrajoituksen ja suuren liikennemäärän teillä, sekä tieympäristön pehmentäminen. Taajama-alueilla sekä tiheän tienvarsiasutuksen teillä tärkeätä on liittymien parantaminen, nopeusrajoituksien sekä liikenneympäristön sovittaminen alueen luonteeseen sekä vilkasliikenteisten teiden liikenneympäristön ennakoitavuuden parantaminen. Tasoristeysten turvallisuutta tulisi parantaa ja niiden määrää vähentää entisestään.

Tienkäyttäjäryhmistä erityisen huolen aiheina ovat nuoret ja iäkkäät kuljettajat sekä suojattomimmat tienkäyttäjät eli jalan, pyörällä tai mopolla liikkuvat