Liikenne 12 -suunnitelma luo tiekarttaa tulevaisuuteen

Liikennejärjestelmä turvaa koko yhteiskunnan toimivuutta, joten sen täytyy elää aktiivisesti mukana toimintaympäristön ja liikkumistarpeiden muutoksissa. Tähän tähtää myös parhaillaan käynnissä oleva Liikenne 12 -suunnitelman päivitystyö.

Liikennejärjestelmällä on perustavanlaatuinen rooli yhteiskuntamme toimivuudessa. Kyse ei ole vain teistä ja raiteista, vaan eri liikennemuodoista, henkilö- ja tavaraliikenteestä, liikenneverkoista, palveluista sekä liikennejärjestelmän tukitoimista ja digitaalisen toimintaympäristön kehittämisestä.

Liikennejärjestelmä on enemmän kuin osiensa summa: se muodostaa toimintavarman yhteiskunnan selkärangan. Toimiva liikennejärjestelmä on edellytys arjen sujuvuudelle, elinvoimalle, kilpailukyvylle ja kansalliselle turvallisuudelle.

Näihin ja muihin liikennejärjestelmän kehittämistarpeisiin vastaa parhaillaan päivitettävä valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, eli Liikenne 12 -suunnitelma.

Päivityksessä ei ainoastaan reagoida toimintaympäristön muutoksiin, vaan vahvistetaan vaikuttavuuteen perustuvaa pitkäjänteistä suunnittelua, jolla tuetaan liikennepolitiikan toimeenpanoa ja ennakoitavuutta. Liikennepolitiikka tuo herkästi mieleen siltarumpupolitiikan, jossa yksittäiset intressit ohjaavat päätöksentekoa enemmän kuin tietoon ja vaikutuksiin perustuvat syyt. 

Pitkäjänteinen ja tietoon perustuva suunnittelu edistää vaikuttavampaa, kestävämpää ja johdonmukaisempaa päätöksentekoa, ja tähän Liikenne 12 -suunnitelma on konkreettinen väline.

Tavoitteena toimiva, turvallinen ja kestävä liikennejärjestelmä

Vuonna 2021 valmistunut ensimmäinen Liikenne 12 -suunnitelma merkitsi tärkeää askelta kohti pitkäjänteistä ja strategista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua. Suunnitelmaa päivitetään hallituskausittain, ja syksyllä 2023 käynnistyi nykyinen päivitysprosessi, joka perustuu ajantasaiseen tietoon, vaikutusarviointiin sekä monipuoliseen yhteistyöhön.

Päivitystarpeita ovat aiheuttaneet erityisesti toimintaympäristön muutokset. Uusia vaatimuksia liikennejärjestelmälle asettavat sekä globaalit että kansalliset kehityskulut, kuten yleisen turvallisuustilanteen muutos ja julkisen talouden haasteet. Muutoksia kehitystarpeisiin, liikkumiseen ja palveluihin tuovat myös megatrendit, kuten väestörakenteen muutos ja kaupungistuminen.

Liikenne 12 -suunnitelmalla vastataan liikennejärjestelmän kehittämistarpeisiin ja edistetään kehitystyön pitkäjänteisyyttä. Sen myötä on syntynyt koko hallinnonalan laajuinen, tietopohjan jatkuvaan kehittämiseen perustuva prosessi, jossa yhteisenä tavoitteena on toimiva, turvallinen ja kestävä liikennejärjestelmä.

Vaikuttavuus syntyy vuoropuhelusta

Vaikuttava liikennejärjestelmäsuunnittelu ei toteudu tyhjiössä tai erillään muista prosesseista, joten tavoitteiden määrittely ja saavuttaminen vaatii eri tasoilla tehtävää yhteistyötä. Vuoropuhelulla ja kompromisseilla varmistetaan, että järjestelmä kehittyy tasapainoisesti ja perustuu yhteiseen tilannekuvaan ja prioriteetteihin.

Liikenne 12 -suunnitelman päivitys on edennyt vaiheittaisena ja osallistavana prosessina. Elinkeinoelämää, alueita ja kansalaisyhteiskuntaa palvelevaa kokonaisuutta on rakennettu yhdessä tavalla, jossa eri toimijat sitoutuvat sen tavoitteisiin ja toimeenpanoon.

Aktiivinen vuorovaikutus on antanut arvokkaita syötteitä muun muassa tavoitteiden määrittelyyn sekä eri toimenpidekokonaisuuksien ja tarpeiden tunnistamiseen.

Suunnitelmaluonnos lähetettiin viime vuonna joulun alla lausuntokierrokselle, joka päättyi maaliskuussa 2025. Lausuntoyhteenveto julkaistiin huhtikuussa. Seuraavaksi työtä viimeistellään saadun palautteen pohjalta ja Liikenne 12 -suunnitelma annetaan eduskuntaan syysistuntokaudella 2025.

Lausuntokierros tuotti arvokasta palautetta

Lausuntokierroksella saadut 250 lausuntoa vahvistivat suunnitelman päivityksen olevan oikealla tiellä, mutta samalla tunnistettiin myös kehitys- ja tarkennustarpeita.

Lausunnoissa painotettiin esimerkiksi kansainvälisen saavutettavuuden turvaamista sekä tavaraliikenteen ja elinkeinoelämän tarpeita. Myös tieverkon korjausvelan taittamisen merkitystä korostettiin, sillä teiden kunto vaikuttaa ratkaisevasti tavara- ja henkilöliikenteen toimivuuteen ja turvallisuuteen. Lisäksi huolta herättivät liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvät rahoitustarpeet.

Palaute osoittaa, että liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyy edelleen tärkeitä ratkottavia kysymyksiä. Kuinka vastaamme alueellisiin tarpeisiin ja varmistamme koko Suomen saavutettavuuden rajallisilla resursseilla? Kuinka edistämme kestäviä kulkumuotoja ja vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuurin kehitystä sekä turvaamme sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden tarpeet?

Näihin haasteisiin vastaaminen vaatii taloudellisten ratkaisujen lisäksi yhteistä tahtotilaa, sitoutumista ja selkeitä priorisointeja.

Strateginen työkalu toimivan Suomen rakentamiseen

Strategisen liikennejärjestelmäsuunnittelun merkitys korostuu, kun joudutaan ratkaisemaan rajallisilla resursseilla kasvavia tarpeita. Tietoon ja vaikutusten arviointiin perustuvalla suunnittelulla tuetaan priorisointeja ja vahvistetaan päätösten vaikuttavuutta.

Valtakunnallinen yhteistyö luo edellytyksiä ennakoivalle, hallituskaudet ylittävälle päätöksenteolle ja yhteisten resurssien tehokkaalle käytölle. Ilman suunnitelmallisuutta vaarana olisi ajautua reaktiiviseen kehittämiseen ja hajanaisiin investointeihin.

Suunnittelutyö ei rajoitu yksittäisiin asiakirjoihin tai strategioihin. Liikenne 12 -suunnitelma on osa laajempaa, jatkuvaa ja monitasoista prosessia, jossa eri suunnitteluja toimijatasot tukevat toisiaan. Suunnitelma luo suuntaviivat valtion liikennejärjestelmätyölle ja perustan koko liikennejärjestelmän kehittämiseen.

Olennaista on tunnistaa priorisoidut kehittämistarpeet, vastata ajankohtaisiin haasteisiin ja luoda pitkäjänteinen näkymä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseen. Vaikuttavia suunnittelun elementtejä ovat kattava tietopohja, jatkuvuus ja yhteistyö. Vaikutusten toteutuminen puolestaan edellyttää johdonmukaista toimeenpanoa.

Näin Liikenne 12 -suunnitelma rakentaa osaltaan toimivaa, turvallista ja kestävää tulevaisuutta koko Suomelle.
 

Kirjoittaja toimii liikenne- ja viestintäministeriössä erityisasiantuntijaa liikennejärjestelmäyksikön verkko- ja palveluosastolla.

Teksti: Edgar Pyhälä
Kuva: Shutterstock