Miten puolueet rahoittaisivat perustienpidon?

Tänä keväänä puolueet mittelevät kannatuksesta eduskuntavaaleissa, europarlamenttivaaleissa ja kenties myös lykätyissä maakuntavaaleissa. Selvitimme, mitä mieltä puolueissa ollaan tieja liikennealan kysymyksistä ja kokosimme vastaukset kaksiosaiseksi vaalikoneeksi.

Vaalikoneen ensimmäisessä osassa käsittelemme perustieverkkoa ja sen rahoitusta. Puolueet pääsivät antamaan tieverkon nykykunnolle kouluarvosanan, pohtimaan rahoituksen kohteita sekä ideoimaan, miten tulevaisuuden investoinnit voitaisiin rahoittaa.

1. Minkä kouluarvosanan antaisitte tieverkon nykykunnolle? Perustele.
2. Pitääkö tienpidon rahoitusta nostaa ja mihin sitä tulisi ensisijaisesti käyttää?
3. Miten rahoittaisitte perustienpidon ja investoinnit tulevaisuudessa?

Keskusta

”LISÄKSI PUOLUSTAMME YKSITYISTEIDEN RAHOITUSTA, JONKA MONI MUU EDUSKUNTAPUOLUE ON VALITETTAVASTI JOPA VALMIS LAKKAUTTAMAAN.”

1. Tieverkon nykykunnolle on vaikea antaa yhtä kouluarvosanaa, koska tiestöjen kunto vaihtelee suuresti. Pääväylät ovat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa. Niiden tarpeet ovat esimerkiksi leveyteen ja välityskykyyn liittyviä parannuksia. Alemmalla tieverkolla, sorateillä ja yksityisteillä on isoja haasteita. Ne liittyvät erityisesti tienpinnan kuntoon, kantavuuteen ja rakenteisiin. Kuluvalla vaalikaudella väyliä on kunnostettu lähes miljardin euron suuruisella korjausvelkaohjelmalla. Korjausvelan kasvu on saatu pysäytettyä, jopa hieman lyhennettyä. Väyläpolitiikkaan saadaan pitkäjänteisyyttä, kun 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laatiminen tulee pakolliseksi ja tiestölle on määritelty hoitoluokat.

2. Väylärahoitus tarvitsee uudistuksen. Tienpidon rahoitukseen on saatava pysyvä lisäys. Kannatamme ehdotusta 300 miljoonan euron vuotuisesta korotuksesta perusväylänpitoon. Todennäköisesti lisärahoituksen tarve voi olla suurempi.

Tienpidossa tulisi kiinnittää huomiota talvikunnossapitoon. Talvet ovat muuttuneet vetisiksi ja sohjoisiksi, ja suojaava routa puuttuu. Talvikunnossapidon kriteereitä onkin uudistettu sekä luotu uusi urakkamalli. Digitalisaatiota voidaan hyödyntää tehokkaammin tiedotettaessa esim. reaaliaikaisesta kelitilanteesta sekä auraustarpeista. Lisäksi puolustamme yksityisteiden rahoitusta, jonka moni muu eduskuntapuolue on valitettavasti jopa valmis lakkauttamaan. Keskeistä on liikenneturvallisuudesta huolehtiminen.

3. Tarvitaan uusi rahoitusmalli, sillä valtion budjettiraha ei riitä alkuunkaan tiestön ja muiden väylien tarpeisiin. Valtionenemmistöinen hankeyhtiö tai hankekohtaiset yhtiöt ovat väline kerätä budjetin ulkopuolista rahoitusta suurimpiin väylähankkeisiin. Ne tulisi suunnitella niin, että Suomi pärjäisi paremmin EU-väylärahanjaossa. Valtion budjettirahoitusta voitaisiin näin kohdentaa alemmalle tiestölle sekä yksityisteille, joiden merkitys mm. biotalouden, puuhuollon ja matkailun kannalta on tärkeä. Mahdollisista tiemaksuista olisi hyvä käydä keskustelua ennakkoluulottomasti ja asiapohjalta. Ne eivät saa lisätä autoilun kustannuksia eivätkä tulla nykyisten verojen ja muiden maksujen päälle.

Kokoomus

"VAIHTOEHTOISIA TAPOJA RAHOITTAA VOISIVAT OLLA ESIM. EU-TUKI, KIINTEISTÖKEHITTÄMISELLÄ SAATAVA ARVONNOUSU, KÄYTTÄJÄMAKSU TAI YKSITYISEN HYÖTYJÄN TAI OMAA PÄÄOMAA YHTIÖÖN SIJOITTAVAN KOLMANNEN TAHON OSUUS."

1. 7.

Tällä hallituskaudella korjausvelan lyhentämiseen myönnettiin lisämäärärahoja yhteensä 600 miljoonaa euroa, jotka on käytetty tehokkaasti kunnossapidon parantamiseksi. Jos lisämäärärahoja ei olisi myönnetty, arvosana voisi olla heikompi. Noin 2,5 miljardin euron korjausvelan lyhentäminen on nykyisellä rahoituskäytännöllä suuri haaste, johon on
ensi hallituskaudella löydettävä kestäviä ja pitkäjänteisiä ratkaisuja.

2. Tärkeintä on löytää valtion budjettirahoituksen rinnalle vaihtoehtoisia rahoitusmalleja. Vaihtoehtoisia tapoja rahoittaa voisivat olla esim. EU-tuki, kiinteistökehittämisellä saatava arvonnousu, käyttäjämaksu tai yksityisen hyötyjän tai omaa pääomaa yhtiöön sijoittavan kolmannen tahon osuus. Viime kädessä rahoitus on kuntien ja valtion vastuulla.

Teiden kunnossapito on kilpailukyvyn, alueiden elinvoiman ja liikenneinfran ympäristön ja ilmaston kestävyyden kannalta oleellinen asia. Haluamme yhdistää rahoituksen liikenteen 12-vuotiseen liikenteen kehittämissuunnitelmaan, joka päästään ensi hallituskaudella aloittamaan.

3. Pitkäjänteisen suunnittelun lisäksi olennaisinta miljardiluokan hankkeissa on löytää ja hyödyntää myös muita rahoituslähteitä kuin veronmaksajan rahapussia. Budjettirahoituksen avuksi haluamme tuoda vaihtoehtoisia malleja. Yksi mahdollisista tavoista toteuttaa vaihtoehtoiset rahoitusmallit olisivat hankeyhtiöt.

Hankeyhtiö toimisi alustana eri toimijoille, kuten valtiolle, kunnalle sekä yksityisille toimijoille. Yhtiön tarkoituksena olisi kerätä rahoitusta eri suunnista hankkeita varten. Rakentamisvaiheen jälkeen yhtiö voisi myös jäädä omistamaan ja hallinnoimaan hankkeita.

Hankeyhtiöiden perustaminen tulee harkita aina tapauskohtaisesti ja sovittaa yhteen valtion budjettiin sisältyvien hankkeiden suunnittelun kanssa. Näin toteutettuna hankeyhtiömallilla suunnitellut ja toteutetut hankkeet edistävät kilpailukykyä, alueiden elinvoimaa ja liikenneinfran kehittämistä ympäristön ja ilmaston kannalta kestävällä tavalla.

Sosialidemokraatit

"INVESTOINTIEN OSALTA SDP ON KIINNOSTUNUT SELVITTÄMÄÄN HANKE- KOHTAISESTI YHTIÖMAL- LEJA, JOTTA INVESTOIN- TIEN YHTEISKUNNALLISET VAIKUTUKSET SAADAAN NOPEAMMIN KÄYTTÖÖN."

1. 71⁄2.

Suomen tieverkolla on korjausvelkaa, monin paikoin liikaakin. Ongelmistaan huolimatta tieverkkomme on kuitenkin kattava ja sitä kehitetään yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa elinkeinoelämän tarpeet huomioiden. Uusi 12-vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma voi oikein käytettynä olla hyvä työkalu tehokkaampaan tienpitoon.

2. SDP on sitoutunut parlamentaarisen työryhmän 300 Me/v perusväylänpidon lisärahoitukseen noin miljardin euron perustasosta korjausvelan taittamiseksi.

3. Perusväylänpito säilynee jatkossakin budjettirahoituksen piirissä. Investointien osalta SDP on kiinnostunut selvittämään hankekohtaisesti yhtiömalleja, jotta investointien yhteiskunnalliset vaikutukset saadaan nopeammin käyttöön.

Perussuomalaiset

”KOKO MAAN KATTAVAN TIEVERKON KUNTOON SAATTAMINEN ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ ELINKEINOELÄMÄN TOIMINTAEDELLYTYSTEN JA IHMISTEN LIIKKUMISTARPEIDEN TURVAAMISEKSI.”

1. 6-.

2. Perussuomalaiset katsoo, että koko maan kattavan tieverkon kuntoon saattaminen on välttämätöntä elinkeinoelämän toimintaedellytysten ja ihmisten liikkumistarpeiden turvaamiseksi. Liikenteen sujuvuus, nopeus ja turvallisuus ovat perusta talouskasvulle, työllisyydelle ja ihmisten tarpeille. Perussuomalaiset on esittänyt vaihtoehtobudjetissa liikennerahaston perustamista. Se kokoaisi yhteen julkisen, yksityisen ja EU-rahoituksen. Näillä varoilla rahoitettaisiin suuret väylähankkeet kestävästi ja pitkäjänteisesti. Valtion vuotuisten budjettien määrärahoilla hoidettaisiin perustienpito eli alemman asteisten teiden ylläpito ja hoito.

3. Esittämämme liikennerahaston varoilla rakennetaan pääväylät. Jos rahastomallia ei haluta perustaa, tulee korjausvelkaa lyhentää vähintään 300 miljoonan euron vuosittaisella lisäpanostuksella kuten parlamentaarinen työryhmä on esittänyt. Pidämme tätä kuitenkin liian hitaana tapana saattaa liikenneväylät kuntoon. Perustienpitoon tulee valtion talousarviossa varata vuosittain riittävät määrärahat väylien kunnossapitoa ja hoitoa varten. Perussuomalaisten esittämään liikennerahastoon pyritään saamaan mm. eläkeyhtiöiden sijoituksia ja muuta yksityistä rahaa, EU-rahoitusta sekä valtion ja kuntien panostuksia. Perustienpidon rahoitus tulee säilyttää valtion vuosibudjeteissa.

Vihreät

”TIESTÖN KORJAUSVELKA ON HUOLESTUTTAVAN SUURI JA ERITYISESTI ALEMMAN TIEVERKON KUNTO RAPISTUU.”

1. 7. Vielä tyydyttävä mutta laskusuunnassa. Tiestön korjausvelka on huolestuttavan suuri ja erityisesti alemman tieverkon kunto rapistuu. Toisaalta pääväylät ovat suurilta osin käytettävässä kunnossa.

2. Kyllä. Perusväylänpidon rahoitusta tulisi korjausvelan vähentämiseksi nostaa. Prioriteettilistan kärjessä teiden osalta ovat yhtäältä liikenneturvallisuuden kannalta tärkeimmät vaaran paikat, toisaalta teollisuuden, kaupan ja energiainfran kuljetusten pullonkaulana olevat väylät ja kolmanneksi alueet, joilla raideliikenne ei ole luotavissa vaihtoehdoksi, vaan ihmisten liikkuminen paikasta toiseen nojaa vastedeskin autoon. Perusväylänpidon rahoituksen nostamistarve ei rajoitu tieverkostoon, vaan se koskee vahvasti myös raideliikennettä.

3. Nykytilanteessa perustienpito on rahoitettava pääsääntöisesti valtion budjetista. Koko liikenteen rahoitus- ja verotusmalli on kuitenkin tarpeen miettiä uusiksi ensi vuosikymmenellä. Tähän johtavat monet paineet: ilmastopolitiikan tarpeet, liikkumisen muodoissa tapahtuva kehitys, tekoälyn eteneminen liikenteessä - sekä yksinkertaisesti se, että budjettirahoitus valtiontalouden normaalien kehysten puitteissa on hankala työkalu pitkäjänteiselle investointipolitiikalle.

PUOLUEIDEN ANTAMA KESKIARVO TIEVERKON NYKYKUNNOLLE
7-

Kristillisdemokraatit

”ISOMPI OSUUS AUTOILIJOILTA KERÄTYISTÄ VEROISTA JA MAKSUISTA TULEE KÄYTTÄÄ TIENPITOON.”

1. 6+.

Tiestön korjausvelkaa on tällä vaalikaudella saatu pienentymään, mutta useilla alueilla tiestön kunto on huonolla tasolla. Viime talvena talvikunnossapito oli heikolla tasolla, mikä alentaa arvosanaa.

2. Tienpidon rahoitusta tulee korottaa parlamentaarisen työryhmän suositusten mukaisesti. Pääväylien kunnossapito on keskeisintä mutta panostuksia tarvitaan myös muualle. Alempiasteinen tieverkko on osin erittäin huonossa kunnossa.

3. Isompi osuus autoilijoilta kerätyistä veroista ja maksuista tulee käyttää tienpitoon. Olemme avoinna erilaisille hankerahoituksille uusien investointien yhteydessä.

Ruotsalainen kansanpuolue

”SUOMESSA MONET SEUTU- JA YHDYSTIET OVAT HUONOSSA KUNNOSSA JA NIIDEN PARANNUSTYÖT TARVITSISIVAT ENEMMÄN RAHOITUSTA.”

1. 6.

Suomessa monet seutu- ja yhdystiet ovat huonossa kunnossa ja niiden parannustyöt tarvitsisivat enemmän rahoitusta.

2. Ylläpidon rahoitusta tulisi nostaa. Kaikkien perusväylänpitoon liittyvien tehtävien hoitaminen suuressa maassa voi joskus olla haastavaa ja mielestämme tarvitaan pitkäjänteistä taloussuunnittelua. Useassa selvityksessä toimenpiteistä korjausvelan vähentämiseksi on todettu, että investoinnit olemassa olevaan infrastruktuurin ovat korjausvelan kannalta järkevämpiä kuin uusien väylien rakentaminen.

3. Taloudellisesti vaikeimpina aikoina pitäisi keskittyä jo olemassa olevien perusväylien ylläpitoon ja muuhun yhteiskunnan palveluihin, sen sijaan että rakennetaan kilpailevia yhteyksiä minkä myötä resurssit leviävät monelle väylälle jotka kuitenkin yhdistävät samat lähtö- ja määränpäät.

Sininen tulevaisuus

"LIIKENTEEN RAHOITUS VAATII SIIS KOKONAISVALTAISTA UUDISTAMISTA, JOSSA AUTOILUN MERKITYS JA VÄLTTÄMÄTTÖMYYS OTETAAN HUOMIOON. ENTISTÄ SUUREMPI OSUUS AUTOILIJOILTA KERÄTTÄVISTÄ VEROISTA TULISI KOHDENTAA TIENPITOON."

1. 7.

Tällä hallituskaudella korjausvelan kasvu saatiin pysähtymään. Se on erinomainen alku, mutta vielä on paljon tehtävää, jotta tieverkkomme saadaan hyvään kuntoon.

2. Liikenneverkkoa tulee kunnossapitää ja kehittää pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti. Perusväylänpidon rahoitusta tulee parlamentaarisen työryhmän päätöksen mukaisesti vuositasolla lisätä vähintään 300 miljoonaa euroa, jotta korjausvelan määrä saadaan laskuun. Rahaa pitäisi käyttää esimerkiksi siltojen vahvistamiseen ja korjaamiseen, koska teillä alkaa liikennöidä entistä raskaampia ajoneuvoyhdistelmiä.

3. Autojen muuttuessa vähäpäästöisemmiksi myös valtion päästöihin perustuvat verotulot vähenevät. Muutos asettaa nousupainetta muihin veroihin, mikäli kokonaisverokertymä tahdotaan pitää nykytasolla. Siniset eivät suostu verotasojen kasvattamiseen, vaan me haluamme keventää autoilun kokonaisverotusta. Samaan aikaan rahaa tarvitaan lisää liikenneverkon ylläpitoon ja korjausvelan vähentämiseen. Liikenteen rahoitus vaatii siis kokonaisvaltaista uudistamista, jossa autoilun merkitys ja välttämättömyys otetaan huomioon. Entistä suurempi osuus autoilijoilta kerättävistä veroista tulisi kohdentaa tienpitoon.

Vasemmistoliitto ei vastannut lähettämäämme kyselyyn.