Suhangon kaivostie valmistui jälkirahoitusmallilla ja luonnon ehdoilla

Kaivostiehankkeessa rakennettiin kantatieltä 78 kymmenen kilometriä uutta tietä Suhangon kaivosalueelle. Tiestä 8,5 kilometriä on maantietä ja 1,5 kilometriä toimii kaivosalueen sisällä yksityistienä.

Hankkeen toteutusvaihe alkoi kesällä 2023, ja sen rakentamiskustannukset olivat noin 7 miljoonaa euroa. Rakennuttajana toimi Väylävirasto ja urakoitsijana julkisen kilpailutuksen kautta valittu GRK Suomi Oy.

Tien lisäksi hankkeessa rakennettiin kaksi siltaa: vesistösilta Ylijoen yli sekä viitasammakoille tarkoitettu pieni silta, joka mahdollistaa rauhoitetun viitasammakon turvallisen kulkemisen alueella.

Hankkeen merkitys alueella on suuri, mitä kuvaa hankkeen korkea hyöty-kustannussuhde 5,4. Hanke katsotaan kannattavaksi, kun sen hyötysuhdeluku on vähintään yksi.

– Noin korkea luku on poikkeava Lapissa, koska täällä maantiehankkeiden hyötykustannussuhde on normaalisti 0,5–1 paikkeilla, hankkeen projektipäällikkö Keijo Heikkilä Väylävirastosta toteaa.

Hyöty-kustannussuhteella arvioidaan hankkeiden taloudellisia vaikutuksia. Suhangon kaivostiehankkeessa lukua nostaa merkittävästi kaivoksen tuottamat taloudelliset hyödyt, mikäli kaivostoiminta käynnistyy.

Jälkirahoitusmalli osana hanketta

Hanke toteutettiin jälkirahoitusmallilla, jossa ulkopuolinen organisaatio kattaa aluksi kaikki kustannukset, ja hankkeen valmistumisen jälkeen valtio tai muu taho maksaa osan niistä takaisin.

Suhangon hankkeessa kaikki rakentamiskustannukset maksoi kaivosyhtiö Suhanko Arctic Platinum Oy. Kaivostoiminnan käynnistymisen jälkeen Väylävirasto maksaa yhtiölle takaisin maantieosuudesta valtion osuuden, joka on enintään 3,15 miljoonaa euroa.

Jälkirahoitusmallia on käytetty aiemminkin Lapin kaivostiehankkeissa. Tässä hankkeessa valtion rahoitusosuus on enintään puolet maantieosuuden kustannuksista.

Luonto vaikutti aikatauluun

Hankkeessa huomioitiin alusta alkaen kaksi merkittävää luontoarvoa: viitasammakon elinympäristö sekä rauhoitetun päiväpetolinnun pesimärauha.

Rakennusalueella sijaitsi viitasammakoiden pienehkö, mutta keskeisellä paikalla sijaitseva reviiri. Viitasammakon kutuaikana, vapusta syyskuun puoliväliin, alueella ei saanut suorittaa merkittäviä maansiirtoja, jotta lajin elinvoimaisuus ei vaarantuisi.

Uusi maantie halkaisee viitasammakoiden reviirin, minkä vuoksi tielle rakennettiin Suomen ensimmäinen viitasammakkosilta ja siihen liittyviä rumpuja. Kokonaisuudessaan nämä rakenteet maksoivat noin 200 000 euroa.

– Silta ja rummut turvaavat sammakoille vapaan ja turvallisen kulun maantien toiselle puolelle. Sammakoiden kulkua tien päälle on pyritty myös estämään aidoilla, jotka ohjaavat sammakot sillalle ja rummuille. Tällä pyritään estämään sammakoiden jäämistä auton alle, Heikkilä kertoo.

Toinen huomioitava luonnon erityispiirre oli alueella pesivä rauhoitettu päiväpetolintu. Sen pesimärauha rajoitti rakennustöitä, sillä louhintaa ja murskausta ei saanut suorittaa tammikuun alusta heinäkuuhun saakka.

– Saimme kuitenkin ELY-keskukselta poikkeusluvan aloittaa työt kesäkuussa, kun varmistui, ettei lintu tullut pesimään alueelle, Heikkilä kertoo.

Teksti: Henriikka Uusitalo
Kuva: Väylävirasto