Uudenlainen asvaltointi teki Kouvolasta edelläkävijän

Kouvola sovelsi ensimmäisenä kuntana Suomessa tietomallipohjaiseen tiedonkeruuseen, suunnitteluun ja automaatioon perustuvaa asvaltointitekniikkaa. Tietomallintamisen ja koneohjauksen asiantuntija Manu Marttinen NCC Industry Oy:stä kertoo, miten urakka eteni ja mikä uudessa tekniikassa on parasta.

Kouvolassa asvaltoitiin viime syksynä kaupungin tietä uudella menetelmällä ensimmäisenä Suomessa. Tiedonkeruuseen ja analysointiin pohjautuvaa teknologiaa tienpidossa on aiemmin käytetty valtion ylläpidossa olevilla teillä vuosittain useilla kohteilla, esimerkiksi vuonna 2012 Kuutostiellä Parikkalan kohdalla.

Kouvolassa menetelmällä päällystettiin noin 1,5 kilometrin mittainen tieosuus Anjalan kirkolta Inkeroisten sillalle. Kyseessä oli pilottihanke.

Sen yhtenä tavoitteena oli kehittää Kouvolan kaupungin omaa tietomallintamisen ja omaisuudenhallinnan prosessia – lähtötietojen hankintaa, suunnittelua ja sitä kautta uudenlaista päällystystapaa. Kouvolan oma mittaustekniikka oli vahvasti mukana urakassa.

– Kaupunki toi mukaan paljon omaa osaamistaan, mikä oli todella hienoa. Urakoitsijana hyödynsimme Kouvolan omaa laserkeilausta ja dronella otettuja ortokuvia tuomalla reaaliaikaiseen tilannekuvaan yhdistettyä suunnitelma-aineistoa työmaalle työryhmien käyttöön, Manu Marttinen NCC Industry Oy:stä kertoo.

NCC on Kouvolan kaupungin urakoitsija. Tiedot Kouvolan kaupungin tiestöstä on kerännyt kaupunki yhdessä yhteistyökumppaninsa Pointscenen kanssa. Mallipohjaisen suunnitelman kohteelle laati Finnmap Infra.

Tiedon keruun päävastuussa oli Kouvolan kaupungin mittaustyön johtaja Tuomo Mäläskä, kertoo Kouvolan Sanomat. Hänen ansiostaan kaupungille hankittiin jo vuonna 2016 tien kunnon mittaustyöhön soveltuva kalusto. Se tarkoittaa henkilöautoa, jonka katolle on asennettu mobiililaserkeilauslaitteisto. Kouvola hankki laitteiston ensimmäisenä Suomen kuntana.

Tietomallintamisen suurimmat edut näkyvät pitkällä tähtäimellä

Mallintamiseen pohjautuvassa työtavassa päällystettävä tie mitataan ja mallinnetaan laserkeilauksella eli liikkuvaan ajoneuvoon asennetulla mittausjärjestelmällä. Se piirtää kuvan tien muodosta: senttimetrin tarkkuudella otettuja mittapisteitä ajettavasta ympäristöstä kertyy hetkessä miljoonia. Näin tien geometria ja ongelmakohdat saadaan tarkasti selville.

Mittausten perusteella suunnittelija pystyy päättämään, jyrsitäänkö vanhaa asvalttia pois, vai tasataanko vanhaa asvalttia tasausmassalla. Puhutaan optimoinnista. Tarkan suunnitelman pohjalta pystytään ohjaamaan asvalttityökoneita ja levittämään asvalttimassa räätälöidysti kohteeseensa. Työtapa puuttuu paikkoihin, jotka vaativat täsmäkorjausta.

– Ilman mallipohjaista omaisuudenhallintaa, mallipohjaista lähtötietojen hankintaa ja mallipohjaista suunnittelua toteutettavilla kohteilla, ongelmakohdat jäävät joko monesti kokonaan korjaamatta, tai sitten korjaustoimenpiteet kohdistuvat myös kohdille, joissa pelkkä perinteinen massapintaus olisi yksinään riittävä päällystysmenetelmä. Taloudellinen hyöty tulee oikeanlaisesta tekniikan hyödyntämisestä oikeaan kohtaan – siitä, että tiedetään, mihin paukkuja pitää oikeasti käyttää, Marttinen summaa.

Ylen syksyllä 2019 kirjoittamassa artikkelissa myös Kouvolan kaupungin tiemestari Pekka Ahomies kertoo tekniikan eduista: uuden tiedonkeruuseen ja analysointiin perustuvan automatisoidun toimintatavan avulla tiepohja saadaan tasalaatuisemmaksi muun muassa kaltevuudeltaan.

Se vähentää raskaan liikenteen ongelmia ja liukkauden torjunnan tarvetta. Talvikunnossapito helpottuu ja liikenneturvallisuus parantuu. Samalla päällysteen elinkaari pitenee.

– Kun esimerkiksi kuivatus saadaan kuntoon, tielle pystytään antamaan huomattavasti pidempi elinkaari. Tie on myös helpompi aurata talvella. Lisäksi menetelmää käyttämällä säästetään rahaa, kun turhasta tasausmassan käytöstä päästään eroon, Marttinen luettelee.

Hän painottaa uuden tekniikan pitkän tähtäimen hyötyjä.

– Paljon on puhuttu teknologiasta, kuten koneohjauksesta, ja siitä, mitä työmaalla näkyy. Suurimmat hyödyt tulevat ihan toisaalta, ja siksi edut on nähtävä laajemmin osana koko omaisuudenhallintaa. Nyt on oiva tilaisuus laajentaa näkökulmaa tälle vuodelle, kun luvassa on enemmän ylimääräistä rahaa tienpidon budjettiin.

Tiedon hyödyntäminen omaisuudenhallinnassa tehostuu

Lähtötietojen tuominen älykkäänä tietona suunnitelmamalliin ja edelleen työmaalle rakentamisen pariin vähentää hukkaa prosessissa. Ylläpidon hankkeissa juuri tiedon kulku ja varastointi, sekä näiden molempien varmistaminen on tärkeää, koska ylläpidolliset konkreettiset toimet tehdään monesti kymmenien vuosien tien rakentamisen jälkeen.

– Tietoa on olemassa siellä sun täällä pirstaleina tieverkon ongelmakohdista, mutta sitä ei ole kätevästi saatavilla. Tarvitaan siis valtakunnallinen tiestötietojärjestelmä, jossa uusi Velho-hanke tulee varmasti auttamaan, Marttinen pohtii.

Velho on Väyläviraston uusi järjestelmä, joka muodostaa rungon Väylän väyläverkkojen tiedonhallinnalle. Velhosta löytyy projekteissa tuotettu julkinen tieto: muun muassa suunnitelmiin liittyvät dokumentit, tietomalliaineistot, kartta-aineistot, mittausdatat ja valokuvat.

Sen ensisijaisena tavoitteena on kerätä yhteen paikkaan kaikki elinkaaren eri vaiheissa luovutettava suunnitelma- ja toteumatieto yhtenäisin metatiedoin ja luokitteluin.

Suuri työ on tehty ominaisuustietojen vakioinnissa. Laajan haun kautta voidaan hakea tietoja niin projekti- kuin tiestötiedoistakin eri ominaisuustietoihin pohjautuen. Vuoden 2020 aikana Velhon käyttöönotto laajenee aineistojen ja tiestötietojen hallintaan sekä avautuu myös palveluntuottajien käyttöön.

Tienpidon visio: Miltä kunnossapito näyttää 10 vuoden päästä?

Marttinen uskoo, että tiedon tuottaminen tienpitoa varten monipuolistuu nopeasti.

– Esim. laserkeilaimet tulevat koko ajan hinnoiltaan kilpailukykyisemmiksi. Kun keilaimen tuottamaa, 360 asteen dataa saadaan jalostettua tiedoksi ja analyysiksi, niin ollaan uuden äärellä. Samoin robotiikka on ja tulee oleman iso osa läpensä digitalisoitunutta alaa.

Suomi on tietomallintamisen edelläkävijä, joka on onnistuneesti edistänyt digitalisaatiota ja maanrakentamisen tekniikoita. Marttisen mukaan on selvää, että Suomessa mallintaminen laajenee osaksi koko Suomen tieverkkoa.

– Uskon, että tulevaisuudessa kuntotietojen saamiseksi Suomen tieverkkoa keilataan vuosittain. Data jalostuu automaattisesti tiedoksi ja edelleen automaattisesti analyysiksi siitä, missä tieverkon ongelmat piilevät. Analyysi tulee tienpitäjän käyttöön visuaalisessa muodossa yhteiseen käyttöliittymään, josta sen pystyvät näkemään kaikki päatöksiä tekevät.

Teksti: Anna Karjalainen

Tie & Liikenne 1/2020