Uusiomateriaaleista ympäristöhyötyjä tierakentamiseen

Uusiomateriaalien käyttö on kiertotaloudessa keskeinen periaate ja käytäntö, jolla säästetään tuotevalmistuksessa neitseellisiä raaka-aineita ja energiaa. Myös teiden rakentamisessa hyödynnetään teollisuuden sivuvirtoja tai muita uusiomateriaaleja esimerkiksi tierakenteen kantavuuden parantamiseen.

Tyypillisiä käyttökohteita ovat maantiet, jalankulku- ja pyörätiet, huoltotiet ja muut liikennealueet sekä soratiet. Materiaaleja voidaan käyttää sekä uutta rakennettaessa että vanhojen teiden korjaamisessa tai uudistamisessa. Väyläviraston ja ELY-keskusten hankkeissa uusiomateriaalien teknistä soveltuvuutta tarkastelee ja arvioi Väylävirasto.

– Lähtökohtaisesti kyse on jätepohjaisista materiaaleista, joissa arvioidaan olevan potentiaalia uudelleenkäyttöön infrakohteissa. Tavallisimpia esimerkkejä ovat erilaiset tuhkat, kuonat, asfalttimurske ja betonimurske, kertoo kiertotalousasiantuntija Henna Teerihalme Väylävirastosta.

Uusiomateriaaleja otetaan käyttöön tietyin ehdoin ja rajatusti

Teollisuuden sivuvirtojen osalta taustalla on yleensä yritysten oma tarve löytää ratkaisuja ylijäämämateriaaleilleen. Koska uusiomateriaaleja saadaan useista eri lähteistä ja eri laatuisina, arvioi Väylävirasto omalla prosessillaan niiden teknistä soveltuvuutta ja turvallisuutta. Lisäksi materiaalien pilottihankkeilla varmistetaan, että ratkaisut ovat toimivia myös pitkällä tähtäimellä.

– Tiehankkeelta vaaditaan suunnitteluvaiheessa uusiomateriaaliselvitys ja kiertotaloussuunnitelma. Teknisen soveltuvuuden tutkintaan otetaan vain tuotteita, joiden ympäristökelpoisuus on todennettu ja joilla on mahdollisesti myös CE-merkintä, sanoo Teerihalme.

Väyläviraston infrarakentamisen ympäristöasiantuntija Paula Kajava lisää, että tiehankkeen urakoitsijan tai toteuttajan tulee tehdä MARA-asetuksen mukainen ilmoitus materiaalien käyttökohteista ja -määristä. Suurempiin käyttömääriin vaaditaan yleensä myös ympäristölupa.

– Käyttökohteiden suhteen uusiomateriaalien hyödyntämiseen vaikuttaa niistä olemassa olevan pitkäaikaistiedon määrä. Esimerkiksi jätteen polton kuonia on ollut koekäytössä vähäliikenteisillä teillä, sanoo Väyläviraston tie- ja geotekniikkayksikön päällikkö Sami Petäjä.

Kokonaisuus ratkaisee myös kiertotaloustyössä

Vaikka neitseellisten raaka-aineiden korvaaminen on lähtökohtaisesti suositeltavaa, tulee hankkeiden toteutuksessa huomioida ratkaisujen kokonaisvaikutukset. Jos esimerkiksi materiaalien kuljetusmatkat ovat kovin pitkiä, ei toiminta ole enää kestävää taloudellisesti eikä ympäristöllisesti. Ensisijaisesti periaatteena onkin hyödyntää työmaalta tai sen läheltä saatavaa materiaalia.

Henna Teerihalme muistuttaa vielä, että uusiomateriaalit ovat vain yksi osa väylänpidon kokonaiskestävyyden edistämistä.

– Väyläviraston kiertotaloustyö liittyy vielä laajemmin väylien elinkaarten pituuden varmistamiseen sekä kunnossapidon ja omaisuudenhallinnan optimointiin.

EcoIntellectin tuhkapohjainen uusiosideaine

Väyläviraston arvioitavaksi on päätynyt myös EcoIntellect Oy:n tuhkapohjainen sideaine, jota yritys valmistaa teollisuuden sivuvirroista Hämeenlinnan tehtaallaan.

– Kyseessä on kiertotalouden mukaisesti vähähiilinen, materiaalitehokas ja EEJ (Ei Enää Jäte) -luokiteltu sideaine. Se soveltuu kaikenlaiseen maanpohjan vahvistamiseen tierakenteissa ja muussakin rakentamisessa, lupaa EcoIntellectin kaupallinen johtaja Henry Mantsinen.

Jauhemaisen tuotteen raaka-aineita ovat lentotuhka, poltettu tai sammutettu kalkki, teräteollisuuden kuona, sementti ja kipsi. EcoIntellectin tavoitteena on maksimoida valmistuksessa kierrätysraaka-aineiden osuus ja minimoida sideaineen tehokkuudella sen käyttömäärän tarve. Lisäksi tuotteen hiilijalanjäljen luvataan olevan jopa 75 % perinteisiä sideaineita pienempi.

– Räätälöimme sideaineen aina sopivaksi kunkin rakennuspaikan maaperään hyödyntämällä maa-analyyseja ja reseptiikkaa, joista vastaa kumppanimme Renotech Oy, sanoo Mantsinen.

Pilottihanke Suomen surkeimmalla kylätiellä

EcoIntellectin sideaineen käyttöä pilotoitiin syyskuussa 2024 Vihdissä sijaitsevan Laurintien kunnostusprojektissa, josta vastasivat Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Asfalttikallio Oy. Tiepohjan vahvistamiselle oli todella tarvetta, sillä väylä valittiin vuonna 2023 Suomen surkeimmaksi kylätieksi.

Hankkeen aliurakoitsijana EcoIntellect otti kohteesta maanäytteet ja valmisti räätälöidyn sideaineen sekä toteutti myös sen levittämisen tiepohjaan.

– Rakensimme sitä varten erikseen traktorilla vedettävän levitinlaitteen. Sen avulla tien pintaan levitettiin sideainetta 30 kg per neliömetri eli noin kolmen sentin kerros, joka sekoitettiin sitten sekoitusjyrsimellä 25 cm paksuiseen maakerrokseen, kertoo Mantsinen.

Hanke sujui erinomaisesti, ja kaikki osapuolet olivat tyytyväisiä lopputulokseen. Kolme kuukautta myöhemmin tehdyissä mittauksissa todettiin, että tien kantavuus oli parantunut lähtötilanteesta jopa kuusinkertaisesti.

Mantsisen mukaan uusiosideaine on kestävä myös pitkäaikaisesti, sillä yrityksen taustahistoriassa on vastaavaa ratkaisua käytetty hyvin tuloksin jo vuodesta 2018 lähtien.

Teksti: Harde Kovasiipi 
Kuva: EcoIntellect