Liisa-Maija Thompson: Tieliikenne ja tieinfrastruktuuri ratkaisevat liikenteen päästöhaasteet
Infrastruktuurina maantieverkko on suuri, mutta myös mainettaan kauniimpi
Teiden ja ratojen rakentamisen päästöt ovat samaa suuruusluokkaa. Teiden kunnossapidon kilometrit ovat on edullisempia kuin radan kunnossapitokilometrit, muilta kuin moottoriteiden osalta. Suomen koko maantieverkon hiilijalanjälki on vuodessa keskimäärin noin 6,6 tonnia hiilidioksidia per tiekilometri. Rataverkon osalla sama luku on vuodessa noin 17,3 tonnia per ratakilometri. Verkon hiilijalanjälki on laskettu verkon rakentamisesta, käytöstä ja kunnossapidosta sadan vuoden ajanjaksolla. Infrastruktuurina maantieverkko on suuri ja myös mainettaan kauniimpi.
Verkosta liikenteeseen
Liikenne aiheuttaa paljon enemmän päästöjä kuin infra. Liikenteen päästöt syntyvät suurimmaksi osaksi tieliikenteestä. Hyväkuntoinen tie aiheuttaa vähemmän päästöjä kuin huonokuntoinen. Tieliikenteen suurista liikennemääristä johtuen tieverkon kunnossapitämisellä on todellinen päästövähennyspotentiaali. Tätä päästöjen vähennyspotentiaalia ei tule aliarvioida, sillä liikenteen energiatehokkuuden parantaminen kannattaa, vaikka polttoaine olisi päästötöntä.
Miten tieverkko huomioidaan liikenne 12 -suunnitelmassa?
Liikenne -12 suunnitelmassa uumoillaan 78 000 kilometrin tieverkolle suuntautuvan puolet koko liikenteen perusväylänpidon rahoituksesta. Vajaan 6000 kilometrin rataverkolle rahoitusta uumoillaan jopa 40% perusväylänpidon rahoituksesta. Kehittämisinvestointien osalta tilanne on vielä huolestuttavampi. Valtaosa kehittämisinvestoinneista (54%) suuntautuu rataverkolle ja vain 36% tieverkolle. Tilanne ei näytä hyvältä tieverkon saati tieliikenteen kannalta.
Pitkäjänteisen liikennejärjestelmäsuunnitelman povaama kehitys kummastuttaa, sillä maanteillä tehdään yli viisitoistakertainen määrä vuotuisista henkilökilometreistä, suurin osa tavaraliikenteestä kulkee kumipyörillä ja maantieverkon laajuus on kolmetoista kertaa niin suuri kuin rataverkon. Miksi suosituimman liikennemuodon tieliikenteen olosuhteita ei paranneta aktiivisemmin?
Ennustuksia ja ennusteita tulevasta?
Suurten tulevaisuuden raidehankkeiden toivotaan elävöittävän radan varren kaupunkeja ja houkuttelevan keskiluokkaista asujaa. Ratainvestoinneilla kasvatetaan radanvarren maankäytön ja rakentamisen tuottoja ja lisätään työpaikkoja ainakin yhteyden alku- ja päätepisteessä. Aseman paikat saattavat saada osansa, niin kauan kuin asemalla pysähtyminen kannattaa. Kukaan ei vielä tiedä miten käy liikkumisen hintalapulle ja asuminen aseman läheisyydessä tuskin halpenee?
Millaista arki on vuonna 2040 tai 2070? Virallisten ennusteiden mukaan Suomen väkiluku vähenee ja väestö lisääntyy vuonna 2040 enää vain Uudellamaalla muuttovoiton ansiosta. Ratahankkeita on tituleerattu satsauksena tulevaisuuteen. Sitä ne todella ovat, melkoisia satsauksia vähenevän väestön tarpeeseen.
Fossiiliton tiekartta tähtää siihen, että liikenne on kokonaan hiilineutraalia vuoteen 2045 mennessä, myös autoliikenne. Uusilla ratahankkeilla ei saada aikaan nopeita päästövähennyksiä. Raideliikenteen matkustajamäärien kasvattaminen edellyttää hiilekkäitä raideinvestointeja. Liikenteen päästövähennykset syntyvät muualta kuin raideinvestoinneista. Siinä vaiheessa, kun raidehankkeiden rakentamisen synnyttämien hiilidioksidipäästöjen kuolettumisaika on aikaisintaan kulunut, Suomessa on ainakin 250 000-350 000 ihmistä vähemmän, kuluttaminen ei ole sitä miksi sen tänään miellämme ja pienituloinen Z-sukupolvi eläköityy. Veikkaan että kansa kulkee päästöttömillä, α –sukupolven koodaamilla korkean automaation ajoneuvoilla maanteitä, katuja ja yksityisteitä pitkin, koska tieliikenne on edelleen kattavin ja joustavin liikkumisen muoto.
Liisa-Maija Thompson, Suomen Tieyhdistys
Selvennyksiä:
Maantieverkolla tarkoitetaan maantietieverkkoa infrastruktuurina.
Ratahankkeiden rakentamisen päästöjen kuolettumisajaksi on arvioitu 20-87 vuotta.
Z-sukupolvi tarkoittaa vuosien 1996-2010-välillä syntyneitä, α-sukupolveksi (alfa) kutsutaan 2010 jälkeen syntyneitä sukupolvia.
Lähteitä:
Tilastokeskus:
Tietilasto, Rautatietilasto, Väestöennuste
Väylävirasto julkaisuja:
Väylänpidon hiilijalanjälki ja sen laskeminen Väyläviraston julkaisuja 50 /2019 https://julkaisut.vayla.fi/pdf12/vj_2019-50_vaylanpidon_hiilijalanjalki_web.pdf,
Tien- ja radanpidon hiilijalanjälki, Liikenneviraston julkaisuja 38/2011 https://julkaisut.vayla.fi/pdf3/lts_2011-38_tien_ja_radanpidon_web.pdf
Rataverkon toimenpiteiden liikennejärjestelmä- ja ilmastovaikutukset, Väyläviraston julkaisuja 39/2020
https://julkaisut.vayla.fi/pdf12/vj_2020-39_rataverkon_toimenpiteiden_web.pdf
