Usein kysytyt kysymykset

Yksityistieasioiden usein kysytyt kysymykset

Voiko tiekunta periä lisämaksua niiltä tieosakkailta, jotka eivät ole antaneet sähköpostiosoitetta kokouskutsun ja tiemaksulaskun lähettämistä varten esim. 5 €, jolloin saataisiin katettua postituksesta aiheutuvat kulut?

Yksityistielain 61§:n mukaan kirjallinen kokouskutsu on toimitettava jokaiselle tieosakkaalle, jonka postiosoite on tiedossa tai joka on ilmoittanut tiekunnalle sähköpostiosoitteen tai muun tietoliikenne- yhteyden kutsun toimittamista varten. Lain sanamuodosta voi päätellä, että postitse tiedottaminen on ensisijainen vaihtoehto ja vain tieosakkaan suostumuksella voi kustun lähettää myös sähköpostitse.
Täten lisämaksun perimistä postitse lähetettävästä kirjeestä ei voitane pitää hyväksyttävänä. Sähköpostiosoitteen antajia tiekunta voi kuitenkin palvella paremmin lähettämällä kutsun liitteenä enemmän kokousmateriaalia tai lähettämällä tunnukset tiekunnan kotisivuille, missä materiaalit ovat nähtävänä.

Tiemme reunalla kasvaa puita, joiden pelkäämme myrskyssä kaatuvan tielle. Onpa siellä yksi puu jo konkelossakin tien ylitse. Puut kasvavat tiealueen ulkopuolella ja maanomistaja ei niitä pyynnöistämme huolimatta ole raivannut. Hän ei myöskään vastaa hoitokunnan viesteihin, joissa kysymme lupaa puiden poistamiseen. Miten meidän pitäisi asiassa toimia?

Tiekunnan tehtävä on pitää tie liikennöitävässä kunnossa, huomioiden myös liikenneturvallisuus. Tiekunnalla on velvollisuus ja oikeus puuston poistamiseen tiealueelta, ei kuitenkaan piha-alueelta. Tällöin on kuitenkin tarkkaan tiedettävä tiealueen rajat. Rasitetun kiinteistön omistajalle on kuitenkin ilmoitettava toimenpiteestä ja hänelle on varattava mahdollisuus tehdä työ itse. Poistettava puuaines kuuluu aina maanomistajalle. Liikenneturvallisuutta varantavan puuston poistamiseen tiealueen ulkopuolelta ei tule oikeutta suoraan yksityistielaista tieoikeuden perusteella. Puun kallistuessa tai kaatuessa tiealueelle voidaan se tietysti siltä osin poistaa. Oikeus piha-alueella olevan kasvillisuuden poistamiseen voidaan myöntää tietoimituksessa tai kunnan rakennusvalvontaviranomaisen toimesta. Varmasti useimmissa tapauksissa kiinteistönomistaja kuitenkin antaa luvan, kun on kyseessä konkelossa olevan puun poistaminen.

Tieosakas vaatii GDPR:ään vedoten, että hänen nimeään ei saa olla näyvissä tiekunnan muille osakkaille jaettavissa asiakirjoissa. Pitääkö tieosakkaiden nimet poistaa maksuunpanoluettelosta?

Tietosuojakysymykset on otettava tiekunnissakin vakavasti, mutta tiekunnan tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisten henkilötietojen käsittely on edelleen sallittua, eikä tieosakkaalla ole mahdollisuutta salata nimeään muilta tieosakkailta. Asiasta säädetään yksityistielain 41 §:ssä, jonka mukaan maksuunpanoluettelosta on ilmettävä tieoikeus, jonka perusteella tiemaksu peritään, maksuvelvollinen tieosakas, tieyksikkömäärä sekä tiemaksu eriteltynä niin, että siitä ilmenee tieyksikkömäärän perusteella perittävä tiemaksu sekä mahdollinen perusmaksu ja muut maksut. Maksuvelvollisen tieosakkaan nimi on näin ollen muille tieosakkaille julkinen tieto. Osoite ja muut yhteystiedot eivät sen sijaan ole julkisia, eikä niitä ole syytä jakaa muille tieosakkaille. Tiekunnan alueella asuvan tieosakkaan kotiosoite on tietysti muiden tieosakkaiden tiedossa, mutta usein iso osa tieosakkaista asuu muualla. Tiekunnassa voi kuitenkin tulla tilanteita, joissa tieosakkaalla olisi perusteltu syy saada yhteys toiseen tieosakkaaseen. Tiekunnan ei pidä antaa yhteystietoja, mutta tarvittaessa tiekunta voinee toimia viestinviejänä. Yleiseksi postinvälittäjäksi tiekunnan tuskin kannattaa ryhtyä, mutta yksittäistapauksissa tiekunnan toiminnan edistämiseksi viestin toimittaminen lienee järkevää. Tieosakasta voi myös muistuttaa kiinteistöjen omistajatietojen olevan julkisia, ja niitä voi tiedustella Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelusta.

Hoitokuntaamme ei tunnu löytyvän vapaaehtoisia eikä edes puolipakolla saada valittua riittävästi väkeä. Miten meidän käy, jos hoitokuntaa ei saada valittua?

Ongelma on valitettavan tuttu ja kaikenlaiseen muuhunkin luottamustehtäviin tuntuu olevan vaikea löytää väkeä. Yksityistielaki ei säätele asiasta suoraan mitään.

Paras ratkaisu on ulkopuolisen asiantuntijan palkkaaminen tiekunnan toimitsijamieheksi. Tällöin hänellä on vastuu tiekunnan asioiden hoitamisesta.

Jos tehtäviä hoitamaan ei haluta ulkopuolistakaan, tiekunta siirtyy silloin ”nukkuvaksi tiekunnaksi” eli tiekunta ei lakkaa olemasta, mutta mitään virallisia tai osakkaita velvoittavia päätöksiä siellä ei silloin tehdä. Ehkä joku traktorin omistava ottaa asiakseen tien aurauksen ja hänelle voidaan jonkinlaista kolehtiakin kerätä vapaaehtoisesti maksun maksavien tieosakkaiden joukosta.

Tiekunta tai tieoikeudet eivät katoa mihinkään eli sitten kun jonkun tieosakkaan hermo pettää ja hän haluaa herättää tiekunnan henkiin niin hän voi yksityistielain 61 § mukaisesti kutsua tiekunnan kokouksen omasta aloitteestaan koolle. Jos edellisestä kokouksesta on kulunut vähemmän kuin viisi vuotta, on osakkaan haettava lupaa kutsumiselle alueellisesta ELY-keskuksesta.

Toinen vaihtoehto tiekunnan herättämiselle on yksityistietoimituksen hakeminen. Samalla kertaa toimituksessa saadaan tarvittaessa tieyksiköintikin päivitettyä. Toimitus on tietysti maksullinen, mutta nykyisin Maanmittauslaitoksella on kiinteä hinnasto, jossa tietoimituksen hinta riippuu tien pituudesta ja tieosakkaiden lukumäärästä.

Uusi yksityistielaki on vähentänyt nukkuvien tiekuntien määrää, koska kuntien yksityistieavustuksen ehtona on tiekunnan kokousten pitäminen. Kun kyse on lakisääteisestä vaatimuksesta ei siinä ole joustovaraa kunnankaan suunnalta.

Rakennamme yksityistien varressa olevalle kiinteistölle josta ei ole aiemmin ollut liittymää tielle. Tarvitaanko liittymän rakentamiseen lupa? Miten liikenneturvallisuus varmistetaan?

Tieosakkaan kiinteistölle johtavan liittymän rakentaminen yksityistiehen on varsin yksinkertainen toimenpide. Tieoikeuden haltijalla on oikeus tehdä tarvitsemansa liittymä tiehen eikä sen sijainnista tai muistakaan seikoista tarvitse hakea miltään instanssilta lupaa tai lausuntoa. Tieoikeuden tuottama oikeus kulkuun kiinteistölle on katsottu niin vahvaksi oikeudeksi ettei sen toteutumista voida estää esimerkiksi liittymää epäämällä.

Valitettavasti liikenneturvallisuus voi asiassa unohtua ja uusiakin liittymiä näkee rakennetun mutkiin tai mäennyppyjen välittömään läheisyyteen. Tietysti olosuhteet joskus tähän pakottavat, mutta yleisesti pitäisi pyrkiä varmistamaan liikenteen turvallisuus. Myöhemmin turvallisuutta voidaan parantaa nopeusrajoituksin, varoitusmerkein ja kenties tarvitaan peilikin, mutta silloin liittymän sijoitus on kerrassaan huono.

Tieosakkaan on syytä ottaa yhteyttä tiekunnan toimielimeen ennen työhön ryhtymistä koska tiealueella voi olla kaapeleita, veden riittävästä kulusta on varmistuttava jne. Kun tiekunta ylipäätään omistaa tierakenteen on siihen kajoamisesta syytä sopia ennakkoon. Tietysti liittymän rakentaja vastaa mahdollisista vahingoista, jos rakennustöiden aikana sellaisia syntyy.

 

Voiko tiekunnan kokouksen jättää pitämättä koronaan vedoten?

Koronatilanteesta huolimatta on tiekuntien toimittava yksityistielain edellyttämällä tavalla. Vuosikokous on pidettävä vuosittain, ellei tiekunnan kokouksessa ole muuta päätetty. Yksityistielakiin tehtiin keväällä 2021 muutos. Tiekunnan toimielin voi mahdollistaa etäosallistumisen tiekunnan kokoukseen, vaikka siitä ei olisi tiekunnan päätöstä olemassa. Aina on kuitenkin oltava paikka, missä tiekunnan kokous pidetään ja missä tieosakas voi kokoukseen osallistua.
Aluehallintovirasto linjasi keväällä 2021, että kokoontumisrajoitukset eivät koske taloyhtiöiden ja muiden vastaavien kokouksia. Samaa linjausta voidaan soveltaa tiekuntien kokouksiin.
Tiekunnan toimielimen on kuitenkin syytää paneutua aluehallintoviraston kokoontumisohjeisiin ennen kokouskutsujen lähettämistä sekä varautua nopeisiinkin muutoksiin.  Kokousjärjestelyissä on kiinnitettävä huomiota koronaturvallisuuteen. Kaikkia tieosakkaita suositellaan ilmoittamaan sähköpostiosoitteensa tiekunnalle kokouskutsujen lähettämistä varten. Sähköpostin avulla toimielin pystyy ilmoittamaan nopeasti myös mahdollisista muutoksista koskien kokouspaikka tai -aikaa.
Kesä näyttäisi olevan parasta aikaa kokousten pitämiselle, mutta kunnanavustusehdot voivat edellyttää kokouksen pitämistä jo aikaisemmin. Kunnanavustusehdot saa selville tiekunnan sijaintikunnasta.

 

Mitä tarkoittaa tiekunnan toimielin? 

Tiekunnan toimielimenä toimii toimitsijamies tai hoitokunta, johon kuuluu 3-5 jäsentä. Toimielin vastaa siitä, että tiekunnan kokoukset pidetään lain edellyttämällä tavalla ja tietä pidetään kunnossa tiekunnan päättämällä tavalla. Toimielin vastaa muistakin tiekunnan hallinnon ns. juoksevista asioista.

 

Onko tiekunnan kokous pidettävä joka vuosi?

Tiekunnan vuosikokous on pidettävä vuosittain, jos tiekunnan kokouksessa tai säännöissä ei ole muuta päätetty. Vuosikokousta vastaava kokous on kuitenkin pidettävä vähintään joka neljä vuosi. Jos tiekunta hakee avustuksia kunnalta, kannattaa tiekunnan tarkistaa kunnan avustushehdot ennen vuosikokousajankohdasta päättämistä. Kunta voi mm. edellyttää vuosikokouksen pöytäkirjaa avustushakemuksen liitteenä.

 

Onko tiekunnalla oltava säännöt?

Tiekunta ei tarvitse sääntöjä ja yksityistielain pykäliä noudattamallakin pärjää mainiosti. Jos kuitenkin säännöt päätetään laatia, on ne vahvistettava tiekunnan kokouksessa. Säännöt tulevat voimaan vasta, kun ne on merkitty kiinteistötietojärjestelmään. Tieyhdistys ei suosittele tiekunnan omien sääntöjen laatimista ja vahvistamista. Yksityistielaki antaa useimmiten riittävän perustan tiekunnan hallinnointiin ja laista poikkeavat säännöt sotkevat tilannetta.

 

Mistä tiekunnan vastuuhenkilö saa tietoonsa tieosakkaiden muuttuneet yhteystiedot? 

Yksityistielain mukaan tieosakas on velvollinen pitämään yhteystietonsa ajan tasalla sekä ilmoittamaan tapahtuneista omistajamuutoksista. Lisäksi osakas on velvollinen ilmoittamaan tienkäytössä tapahtuneista muutoksista.

 

Saavatko muut kuin tieosakkaat käyttää vapaasti yksityistietä, jos tie saa kunnan avustusta?

Satunnainen tien tienkäyttö on sallittu, mutta säännölliseen ja tien kunnossapitokustannuksia lisäävä tienkäyttöön tarvitaan tiekunnan lupa ja maksusta on sovittava tiekunnan kanssa. Tosin kunta voi avustuspäätöksessään kieltää maksujen perimisen, mutta tällaisia ehtoja ei liene käytössä. Tielle asetettuja liikennemerkkejä on ajoneuvon kuljettajan noudatettava.

 

Tiekuntamme ei ole kokoontunut moneen vuoteen. Mitä pitäisi tehdä, jos hoitokunta/toimitsijamies ei suostu kutsumaan kokousta koolle?

Kuka tahansa tieosakas voi kutsua koolle tiekunnan kokouksen, jos edellisestä kokouksesta on kulunut vähintään viisi vuotta. Mikäli edellisestä kokouksesta on kulunut alle viisi vuotta, lupa kokouksen koolle kutsumiseen on pyydettävä ELY-keskukselta.

 

Miten pitää toimia, jos tieosakas ei maksa tiemaksuaan?

Tiemaksut ovat suoraan ulosottokelpoisia. Näin sillä edellytyksellä, että maksut perustuvat tiekunnan kokouksessa vahvistettuun maksuunpanoluetteloon. Tiemaksun lisäksi voidaan periä 6 %:n viivästyskorkoa (Yksityistielaki 42 §) sekä perintäkuluja enintään 51 € (Laki saatavien perinnästä 10d §). Perintäkulut on vahvistettava tiekunnan kokouksessa, jotta ne ovat ulosottokelpoisia. Siksi jokaiseen maksuunpanoluetteloon kannattaa laittaa seuraava maininta: Mikäli tiemaksua joudutaan perimään ulosoton kautta, perintäkuluja veloitetaan 51 €. Ulosottohakemuslomake löytyy osoitteesta https://oikeus.fi/fi/index/oikeuslaitos/lomakkeet/ulosottohakemukset.html . Ulosottohakemuksen liitteeksi on hankittava käräjäoikeudesta lainvoimaisuustodistus. Lainvoimaisuustodistuksen hinta määräytyy valtioneuvoston asetuksen mukaan. Vuonna 2022 lainvoimaisuustodistuksen hinta on 32 €
Lainvoimaisuustodistusmaksua ei pidä erikseen mainita ulosottohakemuksessa perittävänä kuluna.

 

Voiko tiekunta asettaa nopeusrajoitusmerkin tien alkuun?

Kyllä voi. Ensin tiekunnan täytyy tehdä päätös asiasta ja sitten pyytää kunnan suostumusta. Suostumuksen saatuaan, merkin voi asentaa. Tämä koskee kaikkia pysyviä liikenteenohjauslaitteita. Tilapäisiin liikennemerkkeihin ei kuitenkaan tarvitse hakea kunnan suostumusta. Tällaisia ovat mm. kelirikkomerkit, tilapäiset painorajoitusmerkit ja tietyömerkit. Pysyvät liikennemerkit pitää ilmoittaa  digiroadiin .
 

Tarvitseeko tiekunta y-tunnuksen?

Normaalitoimintaan tiekunta ei y-tunnusta tarvitse, eikä sitä verottaja myönnäkään. Tiekunnan yksilöintitunnus on käyttöoikeusyksikkötunnus, jonka saa tietoonsa maanmittauslaitokselta. Se pitäisi riittää myös pankeille tiekunnan tunnistamista varten.

 

Mistä yksityistien varrelta kiinteistön ostanut henkilö saa tiedon siitä, kuka hoitaa tien asioita eli kuka on yhteyshenkilö?

Tiekunnan toimielin on velvollinen pitämään tiekunnan yhteystiedot ajan tasalla maanmittauslaitoksen ylläpitämässä yksityistierekisterissä. Tiedon saa soittamalla maanmittauslaitoksen asiakaspalveluun. Tällöin tulee tietää yhden kiinteistön kiinteistötunnus, jonka maalla tie sijaitsee.

 

 

Liittyvät henkilöt